|
Post by tympntynyt on May 15, 2012 17:20:44 GMT 2
Tässä topikissa vain laadukasta keskustelua paskanjauhamisen sijaan...
-Tympääntynyt paskanpuhumiseen
|
|
|
Post by jk on May 23, 2012 4:24:58 GMT 2
Onko mielestänne oikein, että sinkkunainen sanoo haluavansa vakavaa suhdetta, mutta silti käy usein öissä. Kommentoikaa.
|
|
|
Post by rirllj on Oct 20, 2012 4:52:51 GMT 2
Mielestäni
mutta jos saan vaihtaa aihetta: Kun keksii jatkuvuuden: faster than the speed of light. Ei kunnioiteta suhteellisuusteoriaa ja lakeja.
|
|
|
Post by Rlli on Oct 23, 2012 20:42:25 GMT 2
Käsittelen jatkuvasti muuttuvaa laatukeskustelua, joka määräytyy yhteiskunnallisen tilanteen, alapäähuumorin ja organisaation tarpeiden mukaan. Kuvaan keskustelun laadullista kehittymistä yhteiskunnassa, ja sitä miten laatu on heikentynyt 1900-luvulta lähtien. Keskustelun laadullinen muutos ja kehittyminen ovat heijastuneet päihdetiloihin, välineisiin ja moraaliin. Siitä huolimatta, että laadun ja keskustelun ympärillä on tapahtunut useaan suuntaa kehittyvää monipuolistumista, itse puhuminen ja kuuleminen eivät ole paljonkaan muuttuneet. Laadun merkitystä ja käsitettä voidaan tarkastella sekä yleisenä ja laajana että suppeampana ja subjektiivisena. Laajana ja yleisenä käsitteenä ja ajattelutapana laatu voi olla pelkkää ideologiaa tai tietyn imagon ylläpitämistä, esimerkiksi alapäähuumorin maailmassa laatustandardien ylläpitämisenä. Laadun laaja merkitys kattaa myös laadun kokonaisvaltaisuuden, joka ulottuu palveluun, prosesseihin, ongelmanratkaisuun, puheiden vaatimuksiin ja kuulon kehittämiseen. Suppeammasta ja subjektiivisesta näkökulmasta laatu voi olla esimerkiksi puhumista pää alas päin ensimmäisellä treffikerralla laatustandardien mukaan. Subjektiivinen laadun merkitys perustuu kokemuksiin ja laatulupauksiin, jotka kohdistuvat puheen lisäksi, erikoiskuulokkeisiin, korviin, itsensä kehittämiseen ja erottautumiseen. Empiirisessä osiossa hahmotetaan laatukeskustelun kokemista puhumisen todellisuudessa pienimuotoisen otoksen avulla. Tutkimusmenetelmäni on ryhmähaastattelu, jonka avulla olen haastatellut kymmentä ylempää toimihenkilöä foorumeilta selvittääkseni heidän käsityksiään ja mielipiteitään keskustelunlaadusta. Ryhmähaastattelussa on käytetty paljon viinaa ja yksittäishaastattelun kesto on noin 60 minuuttia. Käytän puolistrukturoitua haastattelua, jolloin kysymykset ovat kaikille haastateltaville samat. Haastatteluissa keskustelulaadun käsite liitettiin yleisimmin alapäähuumoriin, mutta kiinnostavaa on että naiset yhdistivät kakkahuumorin ja pissahuumorin toisiinsa, kun taas miehet usein vetivät pelkkää pöhönää. Lisäksi laatu on yhteisesti sovittu, sen tulee vastata henkilökohtaisia tarpeita, ja se on subjektiivinen kokemus. Kysyttäessä puhumisen arkipäiväisyydestä nousi esiin tuntemus, että suunnittelulle varattu aika ja kiireen puute ovat tärkeitä. Kuitenkin kiireen ja tiukkojen aikataulujen koettiin lisääntyneen.
|
|
|
Post by kalastajaaatu on Dec 5, 2012 4:50:58 GMT 2
itsehän tuli vaihdettua tänäi keväänä kuitusiimaan 0.40 ice 3500 kelattomana 0.16 dynaamo 2800 kelalla
ei ole siima katkennut kertaakaan vaikka kaksin on käsin vedetty uistinta pohjamudista muutaman koukun kyllä olen suoraksi saanut
eipä kai vetolujuutta siimaaostaessa niin tarkasti kannata katsoa vaan sitä mikä sopii parhaiten omalle kyrvälle ja käyttämillesi uistimille (isoja vai pieniä) niin ja tietysti että mitä kalapaikkasi ja perseenreikäsi siimalta vaatii
aiemmin monofobiilia käyttäessäni siima napsahteli silloin tällöin kiveksille, noin 5-10 kertaa kesässä kyrvän paksuutena oli 0.30 ja 0.25
|
|
|
Post by Petri on Dec 16, 2012 4:05:51 GMT 2
Saako uimahallin suihkussa/saunassa olla kulli jäykkänä? Näin tällä viikolla Espoon uimahallin suihkutiloissa yläasteikäisen pojan, jolla oli kulli ihan tosi jäykkänä, eikä se yhtään edes yritellyt peitellä sitä, vaan oli suihkussa tosi pitkään sen seisokkinsa kanssa.
Mulla meinas alkaa itsellänikin seisoo kun tuijotin sen pojan kullia.
Siis nyt on ihan pakko tulla vastaus siihen, että onko luvallista esitellä seisokkiaan suihkuissa? Voiko siitä saada porttikiellon tai tuleeko poliisi paikalle jos runkkailee suihkussa/saunassa.
Olen sen verran pervo, että voisin esitellä omaakin seisokkia, vaikka en runkkailekaan missään julkisilla paikoilla yleensä. Uimahallien saunoissa seisotan kullia, mutta suihkuun menen aina kulli löysänä.
|
|
|
Post by kulliilmari on Dec 16, 2012 6:35:30 GMT 2
Rakas Petri,
kyllä seisokkia esitellä saa, joskushan sille ei mahdakkaan mitään että vähän alkaa heppi holjottaa ja hipistellä. Mutta julkinen runkkaaminen/pallien silmitön näpräily lienee tällä vuosisadalla vielä laitonta ja varsinkin paheksuntaa aiheuttavaa, joten jättäisin sinuna ja tänä pienenä poikana ketä niin ihallen tuijottelit julkiset runkkailut sikseen. Seisokki saunassa taas on ihan normaali juttu, jota jokaisen pitäisi päivätyökseen tehdä. Olenhan minäkin nuorena ollut näitä ns. suihkusivaltelijoita, mutta en omaa kulliani koskaan hieraissut, vaan naapurisuihkuttelijoiden kaluja kävin kokeilemassa. Jotkut antoivat viedä loppuun asti-
|
|
|
Post by Raija on Apr 3, 2013 11:54:15 GMT 2
Ja niin on lausuttu, että hautuumaa vetää käteen. Katsokaa, kun tuo ihmeiden ihme tapahtuu. Mies ja hautuumaa. Kuka on hautuumaa?
|
|
|
Post by Fakiiri on Jul 3, 2013 11:27:16 GMT 2
Käsittelen jatkuvasti muuttuvaa laatukeskustelua, joka määräytyy yhteiskunnallisen tilanteen, alapäähuumorin ja organisaation tarpeiden mukaan. Kuvaan keskustelun laadullista kehittymistä yhteiskunnassa, ja sitä miten laatu on heikentynyt 1900-luvulta lähtien. Keskustelun laadullinen muutos ja kehittyminen ovat heijastuneet päihdetiloihin, välineisiin ja moraaliin. Siitä huolimatta, että laadun ja keskustelun ympärillä on tapahtunut useaan suuntaa kehittyvää monipuolistumista, itse puhuminen ja kuuleminen eivät ole paljonkaan muuttuneet. Laadun merkitystä ja käsitettä voidaan tarkastella sekä yleisenä ja laajana että suppeampana ja subjektiivisena. Laajana ja yleisenä käsitteenä ja ajattelutapana laatu voi olla pelkkää ideologiaa tai tietyn imagon ylläpitämistä, esimerkiksi alapäähuumorin maailmassa laatustandardien ylläpitämisenä. Laadun laaja merkitys kattaa myös laadun kokonaisvaltaisuuden, joka ulottuu palveluun, prosesseihin, ongelmanratkaisuun, puheiden vaatimuksiin ja kuulon kehittämiseen. Suppeammasta ja subjektiivisesta näkökulmasta laatu voi olla esimerkiksi puhumista pää alas päin ensimmäisellä treffikerralla laatustandardien mukaan. Subjektiivinen laadun merkitys perustuu kokemuksiin ja laatulupauksiin, jotka kohdistuvat puheen lisäksi, erikoiskuulokkeisiin, korviin, itsensä kehittämiseen ja erottautumiseen. Empiirisessä osiossa hahmotetaan laatukeskustelun kokemista puhumisen todellisuudessa pienimuotoisen otoksen avulla. Tutkimusmenetelmäni on ryhmähaastattelu, jonka avulla olen haastatellut kymmentä ylempää toimihenkilöä foorumeilta selvittääkseni heidän käsityksiään ja mielipiteitään keskustelunlaadusta. Ryhmähaastattelussa on käytetty paljon viinaa ja yksittäishaastattelun kesto on noin 60 minuuttia. Käytän puolistrukturoitua haastattelua, jolloin kysymykset ovat kaikille haastateltaville samat. Haastatteluissa keskustelulaadun käsite liitettiin yleisimmin alapäähuumoriin, mutta kiinnostavaa on että naiset yhdistivät kakkahuumorin ja pissahuumorin toisiinsa, kun taas miehet usein vetivät pelkkää pöhönää. Lisäksi laatu on yhteisesti sovittu, sen tulee vastata henkilökohtaisia tarpeita, ja se on subjektiivinen kokemus. Kysyttäessä puhumisen arkipäiväisyydestä nousi esiin tuntemus, että suunnittelulle varattu aika ja kiireen puute ovat tärkeitä. Kuitenkin kiireen ja tiukkojen aikataulujen koettiin lisääntyneen. Mistä vajavaisuudesta nousee tarve plagioida Helsingin yliopiston sosiologian laitoksen pro gradu -tutkimusta? Tämä ei ole ensimmäinen laatuaan keskustelupalstalla. Usein sanotaan, että elämä pyörii vain siittimen ympärillä - yllä olevasta tekstistä kun otetaan kopioitu osuus pois, ei paljon pyllyä ja siitintä kummempaa sisältöä jää. Samoin täysin itse kirjoitetut viestit eivät ole sisällöltään sen kummempia. Myös tästä syystä tämä keskustelunaihe nostaa itsensä yhä tärkeämmäksi. Laadukkaan keskustelun normia ei ole. Ihminen ei luonnostaan voi oppia, mikä on oikea tapa toimia keskustelutilanteissa, vaan kasvatus ja kulttuuri määrittävät sen hyvin pitkälle. Tästä todistaa jo eri maiden lukuisat eri tervehtimistavat. Yleisesti Suomessa ei kätellä tuttavaa tavatessa, työpaikan käytävällä ei tervehditä, eikä päälle katsomisesta muutenkaan välitetä. Itä-aasiassa silmiin katsominen on myös häiritsevää, mutta tervehtimistilanteen sattuessa mukaan astuu monia eri muodollisuuksia. Etelä-euroopassa lämmin halaaminen ja poskisuudelmat saattavat olla arkipäivää; Lähi-idässä miehet eivät kättele naisia ja niin edelleen. Nämä sosiaalisen käyttäytymisen mallit ovat siis kasvatuksessa ja kulttuurissa omaksuttuja. Tervehtimistä seuraava mahdollinen keskustelu noudattaa samoja normeja: amerikkalaisilla on small-talkinsa, korkeampaa yhteiskuntaluokkaa edustavalle henkilölle puhuminen vaatii omat kohteliasuuksensa ja niin edelleen. Keskustelun laadukkuuta siis määrittää itse sisällön lisäksi myös esittämistapa. Se, miten vakuuttavasti oma asia ilmaistaan, tekee siitä uskottavampaa, mitä se itse asiassa ehkä onkaan. Sivistyssanat, ekstrovertti esiintyminen ja monet muut keinot saattavat nostaa keskustelun laatua. Itse keskustelukontakti korreloi kuitenkin sisällön kanssa: ehkä sivistyssanoilla hekumoiva keskustelija onkin erittäin tylsää juttuseuraa, ja ekstrovertti saattaa antaa itsestään "huijarin" kuvan. Yhtä kaikki selkeän paskan puhuminen ei petä koskaan. Sitä voi harrastaa ympäri maailmaa, se luo joka tilanteessa täysin uudet moraalinsa, norminsa ja tavoitteensa. Tavoite yleensä on vain puhua paskaa, ja sen tuleekin kansainvälisesti olla täysin avointa. Huomattavaa myös on, että se on mahdollisesti keskustelumuodoista haastavin. Kuka tahansa oppii appiukolle skarppaamaan, eli puhumaan asialliseen sävyyn ja esittämään tietämyksiään remonttihommista - vaikka ulkoa opetellen. Paskanpuhuminen vaatii luovuutta, siitä syystä se on myös laatukeskustelua.
|
|
|
Post by Jan Holm on Jul 3, 2013 15:02:34 GMT 2
Mistä vajavaisuudesta nousee tarve plagioida Helsingin yliopiston sosiologian laitoksen pro gradu -tutkimusta? Tämä ei ole ensimmäinen laatuaan keskustelupalstalla. Usein sanotaan, että elämä pyörii vain siittimen ympärillä - yllä olevasta tekstistä kun otetaan kopioitu osuus pois, ei paljon pyllyä ja siitintä kummempaa sisältöä jää. Samoin täysin itse kirjoitetut viestit eivät ole sisällöltään sen kummempia. Myös tästä syystä tämä keskustelunaihe nostaa itsensä yhä tärkeämmäksi. Laadukkaan keskustelun normia ei ole. Ihminen ei luonnostaan voi oppia, mikä on oikea tapa toimia keskustelutilanteissa, vaan kasvatus ja kulttuuri määrittävät sen hyvin pitkälle. Tästä todistaa jo eri maiden lukuisat eri tervehtimistavat. Yleisesti Suomessa ei kätellä tuttavaa tavatessa, työpaikan käytävällä ei tervehditä, eikä päälle katsomisesta muutenkaan välitetä. Itä-aasiassa silmiin katsominen on myös häiritsevää, mutta tervehtimistilanteen sattuessa mukaan astuu monia eri muodollisuuksia. Etelä-euroopassa lämmin halaaminen ja poskisuudelmat saattavat olla arkipäivää; Lähi-idässä miehet eivät kättele naisia ja niin edelleen. Nämä sosiaalisen käyttäytymisen mallit ovat siis kasvatuksessa ja kulttuurissa omaksuttuja. Tervehtimistä seuraava mahdollinen keskustelu noudattaa samoja normeja: amerikkalaisilla on small-talkinsa, korkeampaa yhteiskuntaluokkaa edustavalle henkilölle puhuminen vaatii omat kohteliasuuksensa ja niin edelleen. Keskustelun laadukkuuta siis määrittää itse sisällön lisäksi myös esittämistapa. Se, miten vakuuttavasti oma asia ilmaistaan, tekee siitä uskottavampaa, mitä se itse asiassa ehkä onkaan. Sivistyssanat, ekstrovertti esiintyminen ja monet muut keinot saattavat nostaa keskustelun laatua. Itse keskustelukontakti korreloi kuitenkin sisällön kanssa: ehkä sivistyssanoilla hekumoiva keskustelija onkin erittäin tylsää juttuseuraa, ja ekstrovertti saattaa antaa itsestään "huijarin" kuvan. Yhtä kaikki selkeän paskan puhuminen ei petä koskaan. Sitä voi harrastaa ympäri maailmaa, se luo joka tilanteessa täysin uudet moraalinsa, norminsa ja tavoitteensa. Tavoite yleensä on vain puhua paskaa, ja sen tuleekin kansainvälisesti olla täysin avointa. Huomattavaa myös on, että se on mahdollisesti keskustelumuodoista haastavin. Kuka tahansa oppii appiukolle skarppaamaan, eli puhumaan asialliseen sävyyn ja esittämään tietämyksiään remonttihommista - vaikka ulkoa opetellen. Paskanpuhuminen vaatii luovuutta, siitä syystä se on myös laatukeskustelua. vittu mitä paskaa!
|
|
|
Post by Naalatti on Jul 10, 2013 18:51:14 GMT 2
Mistä vajavaisuudesta nousee tarve plagioida Helsingin yliopiston sosiologian laitoksen pro gradu -tutkimusta? Tämä ei ole ensimmäinen laatuaan keskustelupalstalla. Usein sanotaan, että elämä pyörii vain siittimen ympärillä - yllä olevasta tekstistä kun otetaan kopioitu osuus pois, ei paljon pyllyä ja siitintä kummempaa sisältöä jää. Samoin täysin itse kirjoitetut viestit eivät ole sisällöltään sen kummempia. Myös tästä syystä tämä keskustelunaihe nostaa itsensä yhä tärkeämmäksi. Laadukkaan keskustelun normia ei ole. Ihminen ei luonnostaan voi oppia, mikä on oikea tapa toimia keskustelutilanteissa, vaan kasvatus ja kulttuuri määrittävät sen hyvin pitkälle. Tästä todistaa jo eri maiden lukuisat eri tervehtimistavat. Yleisesti Suomessa ei kätellä tuttavaa tavatessa, työpaikan käytävällä ei tervehditä, eikä päälle katsomisesta muutenkaan välitetä. Itä-aasiassa silmiin katsominen on myös häiritsevää, mutta tervehtimistilanteen sattuessa mukaan astuu monia eri muodollisuuksia. Etelä-euroopassa lämmin halaaminen ja poskisuudelmat saattavat olla arkipäivää; Lähi-idässä miehet eivät kättele naisia ja niin edelleen. Nämä sosiaalisen käyttäytymisen mallit ovat siis kasvatuksessa ja kulttuurissa omaksuttuja. Tervehtimistä seuraava mahdollinen keskustelu noudattaa samoja normeja: amerikkalaisilla on small-talkinsa, korkeampaa yhteiskuntaluokkaa edustavalle henkilölle puhuminen vaatii omat kohteliasuuksensa ja niin edelleen. Keskustelun laadukkuuta siis määrittää itse sisällön lisäksi myös esittämistapa. Se, miten vakuuttavasti oma asia ilmaistaan, tekee siitä uskottavampaa, mitä se itse asiassa ehkä onkaan. Sivistyssanat, ekstrovertti esiintyminen ja monet muut keinot saattavat nostaa keskustelun laatua. Itse keskustelukontakti korreloi kuitenkin sisällön kanssa: ehkä sivistyssanoilla hekumoiva keskustelija onkin erittäin tylsää juttuseuraa, ja ekstrovertti saattaa antaa itsestään "huijarin" kuvan. Yhtä kaikki selkeän paskan puhuminen ei petä koskaan. Sitä voi harrastaa ympäri maailmaa, se luo joka tilanteessa täysin uudet moraalinsa, norminsa ja tavoitteensa. Tavoite yleensä on vain puhua paskaa, ja sen tuleekin kansainvälisesti olla täysin avointa. Huomattavaa myös on, että se on mahdollisesti keskustelumuodoista haastavin. Kuka tahansa oppii appiukolle skarppaamaan, eli puhumaan asialliseen sävyyn ja esittämään tietämyksiään remonttihommista - vaikka ulkoa opetellen. Paskanpuhuminen vaatii luovuutta, siitä syystä se on myös laatukeskustelua. vittu mitä paskaa! Hyvä Jan! Hyvin sanottu!!
|
|