Post by severi on Feb 27, 2012 12:42:59 GMT 2
Feb 26, 2012 10:57:27 GMT 2 @The truth said:
Jan 15, 2012 20:09:59 GMT 2 @Heidi said:
Olli Kiven (1986, 67) mukaan totuus lainauksia käytettäessä tulee lainattu teksti asettaa sitaatteihin ja merkitä alkuperäisen kirjoittajan tiedot, eli niin kutsuttu lähde joko tekstin loppuun tai sen alkuun. Viitemerkinnäksi kutsutussa tekstissä alkuperäisen tekstin kieliasua voidaan muokata ja tällöin sitaatteja ei tarvita. Lähdeviittaus kuuluu laittaa kuitenkin tähänkin tekstiin.
LÄHTEET
Kivi, O. 1986. Perseeseen paneminen. Helsinki: WSOY.
En ole vieläkään saanut kaipaamiani lähteitä kyseiseltä "Admin" käyttäjältä. Samaa surullista juttujen kopiointia löytyy mm. valheet -topikista. Jos tahdon lukea jonkun asian, joka jo lukee kirjassa tai muualla Internetistä, voin lukea sen kirjasta tai muualta Internetistä, mutta en mielelläni OSE-foorumilta.
Toisessa aiheessa oli tästä puhetta, enkä halunnut aloittaa aihetta sivuavaa, joten kirjoitan osani.
Olen samaa mieltä kirjoittajan kanssa lähteistä, mutta kyllä OSE-foorumilla saa käyttää sitaatteja ja lainauksia. Muuten kaikki olisi päin sanonkomitä, jos kukaan ei lainaisi. Kerron pienen esimerkin mitä voi tapahtua.
Olin vielä nuori kloppi, 70-luvulla, mutta tunsin tarkoin lähimaastoni ja kaikki lähimetsien polut. Olin viettänyt metsässä aikaa. Lähellä kotiani oli kirjasto, punainen tiilirakennus, kolmikerroksinen, aika paljon kirjoja. Kerran kun yritin lainata kirjastosta kirjaa, ei sitä minulle lainattu. Nuorelle klopille, joka yritti tappaa aikaa kirjoilla, eikä sekoilemalla kuten monet muut ystäväni. Minkälaisen viestin tämä lähetti kaltaiselleni, hyväkäytöksiselle nuorelle? Minkälaisen? Kirjoja ei haluta lainata, joten luonnollisesti se viesti minkä tämä nuori sai, oli se, että yhteiskunta, varsinkin kirjastonhoitajat ja LAINAAJAT haluavat hänestä huligaanin, huumeidenkäyttäjän ja alkoholistin, murhaajan ja raiskaajan. He halusivat työntää hänet ulos kaduille, pois kirjoja lukemasta suorittamaan murhia ja ryöstöjä. Barbaariseksi jengiläiseksi, joka ei tunne rakkautta vaan ainoastaan nyrkkien voiman ja rahan ja aineiden tuoman hyvän olon. Hän suorastaan tunsi sen ilmapiirin kirjastossa, joka ei hänelle kirjaa lainannut, sen luotaantyöntävän, inhoa täynnä olevan ilmapiirin joka syöksi hänet ulos kirjastosta, ovet paukkuen ja kirosanat lennellen, ulos kylmään, viinapullo käteen ja alamäkeen. Kirjoja ei kannata lukea, kaikki viisaus ja hyvämielisyys hiiteen ja vaihtoehto? Kadut, kapakat, viina, tappelut, ryöstöt, huumeet. Hänestä tehtiin narkkaria, koska ei voitu kirjaa lainata. Kaikki tahdonvoima vedettiin vessanpöntöstä alas lainaamattoman kirjan mukana, ja kohta poika olikin jo osa katu-kulttuuria, niin sanottuja kovia jätkiä, ja ennen pitkää hän olisi jo vankilassa ellei olisi kuollut ennen sitä, pistooleitahan kaduilla liikkuu ja varmasti poikakin on kuulaa saanut ja antanut. Myös parrua.
Myöhemmin selvisi että kirjastokortti oli vain vanhentunut.